torstai 17. lokakuuta 2013

Oi sä rakas isäni...

Laitoin tilillesi vähän rahaa, luki kahdeksankymppiseltä isältäni tulleessa viestissä.
Olin juuri selvitellyt laskujani ja saanut lopultakin toimeentulotukihakemukseen kaikki liitteet kaiveltua, kun isä soitti ja kyseli kuulumisia.
Olin kaiketi niin perin juurin masentuneen ja itkuisen kuuloinen puhelimessa, että vaikka yritinkin kierrellä totuutta, isä arvasi etteivät asiat ole hyvin.

Revin sen sossuhakemuksen, turha sitä on enää laittaa, koska isän antama raha varmasti ylittää tämän kuun tulovajauksen ja vaikuttaa laskennallisesti vielä seuraavat pari kuukautta. Oliko tämä sitten hyvä, vai paha, en jaksa ajatella.
Helpotus tähän kohtaan kuitenkin!

Olen kiitollinen omalle, rakkaalle isälleni, vaikka koenkin jotenkin noloksi sen, että hän jossakin määrin joutuu vieläkin elättämään minua, joka olen jo itsekin mummo.
Eihän tämän näin pitäisi mennä.

Alkuviikosta jouduin seuraamaan sivusta keskustelua suomalaisesta sosiaaliturvasta. Keskustelijoina olivat varsin vakavaraiset ihmiset, jotka kertoivat itsekin kokenensa köyhyyttä opiskeluaikoinaan 80-luvulla...  Joopajoo.
Keskustelussa käytiin läpi stereotypiat laiskoista nuorista alkoholisoituneisiin, keski-ikäisiin miehiin, jotka saavat sossusta kaiken ja huvitukset päälle.

Kärjistetyt vastakkainasettelut, tyyliin kuuluuko laiskojen nuorten saada sossunluukulta rahaa huvituksiin, kun syöpäsairaat lapset eivät pääse nopeasti hoitoon, herättivät omassa mielessäni monenlaisia versioita kärjistetyistä vastakkainasetteluista. Katsoin kuitenkin viisaammaksi vaieta, koska en ollut väittelytuulella.

Kärjistäen, köyhyydestä keskusteleminen ilman faktatietoa on jonninjoutavaa lätinää.
Eivät kaikki Suomen köyhyysloukussa elävät ihmiset mahdu samaan muottiin. On monenlaisia syitä ja teitä suhteeliseen köyhyyteen.
Eivät kaikki toimeentulotukea saavat nuoret, hae sitä elääkseen "helppoa elämää", eivätkä kaikki alkoholisoituneet keski-ikäiset ole alkoholisoituneet sen vuoksi että saavat toimeentulotukea,  eivätkä kaikki sosiaaliset tuet ole toimeentulotukea jne.

Leipäjonon antimet: Kinkkua, appelsiineja, tomaatteja, näkkileipää, pehmeää leipää, jugurttia ja vitamiineja.
Jääkaapissa on vielä perunoita, kevytlevitettä ja juustoa. Pakastimessa pari pussia vihannesekoitusta.

Jos haluat tietää miltä köyhyysloukku maistuu, niin pureskelepa näitä aineksia seuraava viikko. Äläkä käy kaupassa, tai maksullisissa harrastuksissa ja huvituksissa.

Äläkä sitten syrjäydy!