torstai 24. lokakuuta 2013

Hei, sehän on 18, annetaan sille rahaa ja kämppä!

Toimeentulotuella elävät nuoret olivat illan A-talk ohjelman puheenaiheena.
Hei haloo, mullahan on just tuollainen kohta täällä kotonani!
Tervetuloa tänne vaan kaikki toimenpiteet joilla moinen estettäisi, vaan eipä hyvältä näytä. Päinvastoin, yhteiskunta oikein tukemalla tukee nuoren itsemääräämisoikeutta antamalla omaa rahaa.

Opintotuki on 17 vuotta täyttäneelle kiva taskuraha, jota verorahoista maksetaan lapsen tilille riippumatta siitä, asuuko hän kotona vai ei.
Vanhemman tehtävä on valvoa alaikäistä lastaan, vaan minkäs teet, kun valtion tuin annetaan nuorelle täysi vapaus ylimääräisen rahan käyttöön, joka, rohkenen näin väittää, aniharvoin kuluu alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tästä se riippumattomuus vanhempien määräysvallasta alkaa ja saa huipentumansa kun nuori täyttää 18 vuotta.
Ainakin jos vanhemmat ovat vähävaraisia. Hyvätuloisethan voivat edelleenkin käyttää kasvatuskeinona perinteistä: Sen lauluja laulat, jonka juurella auto. Vai mikä muovikorttikuusi se nykyään onkaan?

Vähävaraisen vanhemman luona asuvalle nuorelle alkaa toimeentulotuki juosta hänen täytettyään 18. Sano siinä sitten että hei, kyllä sun täytyy käydä tota koulua ja elää täällä niinkuin mä sanon.
Sanopahan että rahaakaan ei sit tule, jos hommatkaan ei hoidu.
Kun ei se nyt vaan mene niin, vaikka se nuori olis kuinka kotikasvatettu ja yritetty selittää, että luoja ei laiskoja elätä, että se tiukan paikan tullen motivoituisi toimimaan omaksi parhaakseen, jos helpommallakin pääsee.

Sitäpaitsi jos sä alat kettuileen, niin mä lähen vaan lätkiin ja sanon sossuun et mä en tuu vanhempien kaa toimeen. Pakkohan niitten on maksaa toimeentulotukee ja hankkii kämppä, ei tääl hei ketään kadullekaan pistetä. Aina joku luukku sitäpaitsi löytyy mihin voi mennä jos ei haluu asuu himas. Mä lähen täältä jos sä pakotat mua. On mul kavereita!

Nuorella on mielenterveysongelma, eikä se ihan ymmärrettävästi ja oikeasti jaksa tehdä oma-aloitteisesti mitään. Haluaisin ihan oikeasti pitää sen vielä kotona, että voisin auttaa ja vähän potkia persuksillekin tarpeen tullen. Eikö mitenkään kävis?

Mut hei, se on kohta täysi-ikäinen. Annetaan sille rahaa, kämppä ja vapaus valita mitä se haluu!

Kyllä pitäis enemmän peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta, mut kun nää uusavuttomat vanhemmat ei...

Miten niin köyhyys periytyy?